Julkiset tiedotteet (internet)

LUONNOLLINEN MONOPOLI

Kirjoitettu 15.01.2020 kello 14:44 (muokattu 15.01.2020 kello 14:44)

 

Viimevuosina on yleistynyt termi luonnollinen monopoli. Termi pääsi julkisuuteen sähköverkkoja omistavan Caruna-nimisen yhtiön korottaessa sähkönsiirrosta tuottajalta kuluttajalle perittävää maksua pahimmillaan kymmeniä prosentteja. Tilanne mahdollistui, kun Suomen valtion pääosin omistama Fortum myi kyseisen verkon/verkot kansainvälisistä sijoittajista koostuvalle Carunalle. Sähköverkot ovat muodostuneet kymmenienvuosien aikana rakennetuista, joko pylväissä tai maassa kulkevista johdoista, joilla mm. kotitalouksien sähkö toimitetaan pistorasioihimme. Sähkön siirrosta muodostuu ns. siirtohinta, joka nykyisin useimmiten ylittää varsinaisen sähkönhinnan.  

 

Aikanaan vähintäänkin sinisilmäiset päättäjät kuvittelivat antaessaan Energiavirastolle oikeuden valvoa siirtohinnoittelua, poistavansa mahdollisuuden kohtuuttomiin korotuksiin. Näin ei käynyt. Vielä ainutlaatuisemman päätöksen tekivät ne valtioneuvoston jäsenet, jotka päättivät myydä Fortumin omistaman verkon kansainvälisille sijoittajille.

 

Tämä kaamea päätös on ollut kiitettävän paljon julkisuudessa, joten ei siitä sen enempää.

Olennaisin kysymys kuuluukin, miten estämme, ettei sama toistu jatkossa energia-, vesi- tai tietoliikenneverkon osalta. Kaikki mainitut verkot on rakennettu vuosikymmenien aikana ja antavat omistajalleen monopoliaseman tai vähintäänkin lähellä sitä olevan tilan. Asetelmaa kuvaa mielestäni hyvin termi luonnollinen monopoli. Kuntatalous on tällä hetkellä ja erityisesti ensi vuonna varsin huonossa hapessa, joten houkutus kuntien omistamien luonnollisten monopolien myyntiin kasvaa koko ajan.  

 

Tyypillinen luonnollinen monopoli on yhtiömuodoltaan osakeyhtiö kuten lähes kaikki paikalliset kuntien omistamat energiayhtiöt. Tilanne on vähintäänkin omituinen mm. jo siksi, että osakeyhtiö on monopoliasemassa. Ei osakeyhtiölakia varmaankaan tarkoitettu suojaamaan monopolia. Osakeyhtiömuotoinen toiminta ei salli sellaista läpinäkyvyyttä, mitä taasen kuntia koskeva lainsäädäntö edellyttää. Kuntien omistamien monopoliasemaan ohjautuneiden osakeyhtiöiden osinko on niin outo ilmiö, että se tulisi kaiketi kieltää tai vähintäänkin ottaa laajaan demokraattiseen tarkasteluun. En näe muuta toimintatapaa kuin uuden lainsäädännön laatiminen näille luonnollisille monopoleille. Samalla tulee ratkaista, mitkä verkot tulee ehdottomasti säilyttää yhteiskunnan hallussa, jotteivat ainakaan kansainväliset sijoittajat pistä meitä polvilleen.

 

Kiinteistöjen omistajia huolestuttaa kiinteistökustannusten jatkuva nousu. Tavallisen asukkaan/osakkaan kukkarolla ovat jo pitkään käyneet valtiovalta, kunnat ja nyttemmin kansainväliset sijoittajat. Sähkön siirrossa ei riitä, että asetetaan katto siirtohinnoille ja kuitenkin sallitaan tietty, joidenkin mielestä ylisuuri sijoitetun pääoman tuotto tässä nollakorkojen maailmassa.

 

Osa maamme johtavista politiikoista tuntuu naivisti luottavan, että Suomeen rekisteröity, kansainvälisen yrityksen omistama osakeyhtiö, maksaa yhteisöveronsa Suomeen. Näin tapahtuukin liikevoitosta, mistä on jo vähennetty kaikkien välittömien kulujen ohella kansainvälisen pääkonttorin hallinto- ja markkinointikulut sekä korkokulut. Viimeistään näiden harkinnanvaraisten vähennysten jälkeen verotettavaa ei juuri jää ja sijoitetun pääoman tuotto on laskenut niin alas, että se mahdollistaa siirtomaksujen huomattavan korotuksen jälleen seuraavana vuonna.

 

Taitavat päättäjämme ovat onnistuneet kehittämään ikiliikkujan ja sitä tukevan lainsäädännön.

 

Harri Seppä

kiinteistöneuvos

Lahti

 

« Palaa takaisin

Näytä