Julkiset tiedotteet (internet)

Porvoo Suolaketie

Kirjoitettu 10.12.2019 kello 15:29 (muokattu 10.12.2019 kello 15:29)

Yhdessä tehdään hyvää asumista

Tapio Suvanto on asunut Porvoon Gammelbackassa Suolaketie 10:ssä jo 36 vuotta. Kokemus kertoo, että yhdessä tekeminen on taloyhtiössä tärkeää. Eikä sen merkitys ole vähentynyt, vaikka nyt onkin aiempaa vaikeampi löytää ihmisiä hallitukseen ja talkoisiin.

Asukkaiden viihtymiseen vaikuttaa monia asia: oman talon lisäksi myös ympäristö. Gammelbackkaan suunniteltiin aikoinaan matalia, korkeintaan 3-kerroksisia taloja. Toteutus oli toisenlainen, taloista tuli korkeampia.

-          Tämä alue on rakennettu väljästi ja fiksusti. Tontit ovat isoja, yhtiöillä on suuret pihat. Meilläkin on kolmen yhtiön yhteinen pysäköintialue. Meidän talossa on viisi kerrosta. Ympärillä on paljon vihreää, isoksi kasvaneita puita, puistoja ja metsiäkin. Eikä merikään ole kovin kaukana, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Suvanto.

Suolaketie 10:n pihan on aikoinaan suunnitellut ammattilainen. Se näkyy yhä.

-          Olemme sitä yrittäneet suojella yhdessä.

Yhdessä on paljon tehtykin.

Talo valmistui vuonna 1976, asuntoja on 45. Alussa asukkailla oli paljon yhteistä: suuri osa oli töissä Nesteellä ja muualta muuttaneita, monet maaseudulta, saman ikäisiä lapsia oli paljon, vanhemmat tutustuivat turvallisella pihalla helposti. Yhdessä pelattiin petanqueia vuosikausia, järjestettiin monenlaisia kilpailuja. Ja myös juhlittiin vaikkapa talon 30-vuotisuutta.

-          Vanhanaikainen talkoohenki syntyi silloin helposti. Hoidimme pihaa 10-15 hengen talkooporukalla, ruohonleikkuut ja haravoinnit. Pintaremontteja on tehty: porukalla maalattu kivijalkaa, kunnostettu leikkipaikkoja. Alakerran iso kokoontumistila oli vuokrattu seurakunnalle koululaisten iltapäiväkerhoksi, ja kun se lähti, kunnostimme tilan yhdessä. Kalusteetkin ovat asukkaiden tuomia, kertoo Suvanto.

-          Kerhohuoneessa voi pitää perhejuhlia ja kokouksia, pelata pelejä ja vaikka kuntoilla yhteisesti hankituilla laitteilla. Yhtiökokouksetkin pidetään omissa tiloissa.

Yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Vuonna 1986 tehtiin asukaskysely. Sen perusteella noin 30 neliön varasto muutettiin yhteiseksi kerhotilaksi siellä järjestettiin yhteishenkeä luoneita pikkujouluja ja vappujuhlia. Seuraavana vuonna kunnostettiin talkoilla pihaa, ja vuotta myöhemmin maalattiin yhdessä kivijalka. Ja seuraavana vuonna talkoot saivat palkinnon: Porvoon kaupunki myönsi talolle pihanhoitokilpailun pääpalkinnon, ensimmäisenä kerrostalona.

-          Vuonna 1993 silloisella Porvoon maalaiskunnalla oli aluesaneeraussuunnitelma, joka olisi merkittävästi huonontanut ympäristön viihtyvyyttä. Kutsuimme virkamiehet ja lehdistön asukaskokoukseen. Suunnitelmat haudattiin, ja lähiympäristö muokattiin myöhemmin viheralueeksi.

Aktiivisuus on jatkunut 2000-luvullakin, yhdessä on tehty paljon.

-          Taloyhtiö, jossa asukkaiden yhteistoiminnalla on pitkä historia, on paljon muutakin kuin pelkkä nimi ja kerrostalo-osoite. Meille on syntynyt ulkopuolistenkin tunnistama oma identiteetti, Suvanto toteaa.

Asukkaat vaihtumassa

Nyt maailma on toinen. Kun talolla on ikää vähän yli 40 vuotta, sukupolvi ja asukkaat ovat vaihtumassa.

-          On kahdenlaista trendiä. Tänne muuttaa iäkkäitä ihmisiä omakotitaloista, usein muualta Porvoosta. Heistä osa on tullut talon yhteisöön helposti mukaan. Toisaalta asuntoja ostavat sijoittajat, ja asuntoihin muuttavat ovat enimmäkseen yksin eläviä nuoria. He eivät välttämättä kaipaa yhteisöä. Nykyisin yhteisö elää vanhojen kautta, Suvanto sanoo.

Kun porraskäytävässä tai pihalla ei enää juuri tavata, ei luontevaa tutustumistakaan tapahdu.

-          Kyllä me yritämme uusille asukkaille kertoa talosta ja tavoista aina kun tapaamme pyörävarastoista, yhteisistä tiloista, kaikenlaisesta. Asunnon omistajahan eivät aina tällaista tietoa kerro. Toisaalta vuokralaiset eivät oikein osaa kysyäkään.

-          Kynnys tulla hallitukseen on selvästi noussut. Kuitenkin hallitus on paikka, missä voi suoraan vaikuttaa yhtiön päätöksiin, ja samalla omaan asumiseen ja viihtymiseen sekä oman asunnon arvoonkin. Pihakeskusteluissa muistutan, miksi hallituksessa istutaan, kiinnostaako oman osakkeen arvo, Suvanto kertoo.

 

Yhdessä parempaa asumista

Suolaketiellä yhteistä on kuitenkin vielä löytynyt. Ja se näkyy: piha on siisti, samoin julkisivu ja porraskäytävät. Suvannon mielestä näillä asioilla on myös välillinen merkitys, ne luovat mielikuvaa hyvällä paikalla olevasta, hyvin hoidetusta talosta.

-          Täällä kävi porilaisia katsomassa asuntoa. Heidän ensimmäinen kommenttinsa oli, että ihan kuin olisi hotelliin tullut. Piha on hyvässä kunnossa, hissit on uusittu, rappukäytävät on äskettäin maalattu. Kaikki mitä talossa tehdään, sataa omistajien laariin.

Suvannon kokemuksen mukaan myös taloyhtiön asioiden hoitaminen on helpompaa kun asukkaat tuntevat toisensa. Isoista korjauksista on ollut helppo sopia, kun yhtiökokoukseen osallistuvat lähes kaikki, ja suunnitelmat mitoitetaan ihmisten maksukyvyn mukaan.

-          Jos osakkeen omistajalle tulee liian suuret rasitteet, ei päätöksenteko ole helppoa. Olemme isännöitsijän kanssa usein laskeneet aika tarkkaankin, mihin taloyhtiöllä ja osakkailla on varaa. Liian isoja satsauksia ei pidä tehdä kerralla. Yhteisvastuuta ei pidä ajaa liian tiukalle. Jos niin käy, helposti nousee pinnalle ihan toisia asioista.

Siksi olisikin tärkeää, että asukkaat ja hallituksen jäsenet tuntisivat toisensa.

Isännöitsijä näkee kauas

Suvannon mielestä hyvä isännöitsijä onkin erittäin tärkeä. Hän osaa katsoa asioita tulevaisuuteen ja tietää korjaustarpeet ja niiden hinnan. Hallituksen ja isännöitsijän välinen luottamus koituu taloyhtiön, osakkaiden ja asukkaiden hyväksi. Taloyhtiössä isännöitsijä on REIM Porvoon Frank Wendelin.

-          Meidän etu ja onni on ollut pitkäaikaiset isännöitsijät. Nykyisin saamme kaikki tarpeelliset tiedot sähköisesti. Kaikissa isännöintitoimistoissa ei näin ole.

Suvanto muistuttaa silti, että silti kaikkea ei kannata hoitaa sähköpostilla.

-          Suuri osa hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän välisistä asioista on yhä paras hoitaa puhelimella. Jos on asia, joka vaatii pikkaisenkaan miettimistä, sitä ei hoideta sähköpostilla. Minuutin puhelu hoitaa kymmenen sähköpostin asiat.

Antti Rinkinen

 

« Palaa takaisin

Näytä