Julkiset tiedotteet (internet)

Tupakointikieltoja haettu pari sataa

Kirjoitettu 03.07.2019 kello 15:25 (muokattu 03.07.2019 kello 15:25)

Koko maassa vain pari sataa taloyhtiötä on hakenut lupaa tupakoinnin kieltämiseen taloyhtiön alueella. Niistä noin puolet on pääkaupunkiseudulla. Kiellon hakemisen mahdollistava laki on ollut voimassa yli kahden vuoden ajan. Kieltoa haetaan kunnalta.

Syinä hakemusten vähäiseen määrään pidetään menettelyn monimutkaisuutta ja kallista hintaa sekä myös valvonnan vaikeutta.

Tupakointi on kielletty asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa: porraskäytävissä, pyöräkellareissa, kerhotiloissa, yhteiskäytössä olevissa saunoissa, ullakoilla ja kellareissa.

Asuntoyhteisö saa omalla päätöksellään kieltää tupakoinnin yhteisillä parvekkeilla, lasten leikkialueilla sekä yhteisissä ulkotiloissa sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä.

Monimutkainen hakemus

Jos taloyhtiö haluaa kieltää tupakoinnin tämän lisäksi muuten alueellaan, tarvitaan taloyhtiössä asiasta päätös. Aloite voi tulla vaikka yksittäiseltä osakkaalta. Sen jälkeen hallitus ja isännöitsijä päättävät yhtiökokouksen koollekutsumisesta, lähettävät yhtiökokouskutsut ja kuulevat huoneiston haltijoita. Yhtiökokous päättää hakemuksesta päätöksen moiteaika on kolme kuukautta. Tämän jälkeen kieltohakemus valmistellaan ja toimitetaan kunnan viranomaiselle. Tämä on hallituksen ja isännöitsijän tehtävä.

Jo hakemuksen täyttäminen voi joskus tuottaa ongelmia. Siinä kysytään mm. asuntoyhteisön verkkolaskutusosoitetta.

Kieltoa voi hakea parvekkeille, ulkotiloihin tai sisätiloihin, joista on annettava laajemmat selvitykset.

Liitteenä pyydetään asuntoyhteisön päätös kiellon hakemisesta, huoneistot, joihin kieltoa haetaan ja huoneistojen hallintaperuste, rakennuspiirustukset, joihin on merkitty huoneistonumerot kuvista on käytävä ilmi tulo- ja korjausilmaventtiilien sijainnit sekä tuuletusikkunat. Myös kohteen ilmanvaihdosta voi antaa selvityksen samoin selvityksen tilan haltijoiden kuulemisessa käytetyistä menettelyistä sekä kuulemisessa esitetyistä puoltavista ja vastustavista kannanotoista.

Jos kieltoa haetaan sisätiloihin, tarvitaan liitteeksi myös rakenteellinen tai muu selvitys siitä, että tupakansavun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä, sekä selvitys siitä, että sisätilojen haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutumista omilla toimenpiteillä.

Hakemuksen käsittelystä peritään kunnan määrittelemä maksu. Esimerkiksi Helsinki perii käytetyn ajan perusteella 64 euroa tunnilta ja lisäksi kuulemiseen ja päätöksestä ilmoittamiseen liittyvät muut kulut kustannusten mukaan.

Kun viranomainen on vastaanottanut ja tarkistanut hakemuksen, viranomainen käsittelee hakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä. Tämän jälkeen viranomainen tekee päätöksen ja sen jälkeen vielä valvoo, että päätöstä noudatetaan.

Kielto on lähtökohtaisesti pysyvä.

Valvonta vaikeaa

Kieltoa valvoo siis kunnan viranomainen mutta käytännössä ei kukaan. Elleivät taloyhtiön asukkaat hoida valvontaa itse.

Sekään ei ole helppoa. Todisteiden hankkiminen kiellon rikkomisesta on vaikeaa. Tupakoivaa naapuria kun ei saa ylipäätään kuvata tämän kotona.

Periaatteessa jos joku rikkoo sisätilojen tupakoinnin kieltoa ja naapurit valittavat isännöitsijälle, rikkojalle tulee antaa varoitus. Käytännössä sen antaa haastemies, ja siinä taloyhtiö uhkaa ottaa huoneiston hallintaansa kolmeksi vuodeksi, ellei asukas lopeta tupakointia. Yhden varoituksen perusteella hallintaanotto tuskin onnistuu. Uhkana on oikeudenkäyntikulut.

Laissa ei määritellä, kuinka monta valitusta on varoituksen perusteena oltava.

Näytteitäkin voi ottaa

Näytteiden ottamiseen on olemassa teknisiä laitteita. Niissäkin on ongelmansa: jos laite on yleisessä tilassa, se huomaa kyllä, jos tilassa on tupakoitu, mutta tupakoitsijasta ei tietoa saada. Näytteiden otto yksityisessä asunnossa vaatii puolestaan osakkaan tai asukkaan luvan.

Jos kieltoa rikotaan, käytännössä ainoa tapa riittävien todisteiden hankkimiseen on, että riittävän moni naapuri suostuu tulemaan oikeuteen kertomaan rikkomisesta. Mikä on riittävän moni, on taas tapauskohtaista ja viime kädessä tuomarin päätettävä asia.

Teoriassa kunnan määräämän tupakointikiellon rikkomiseen voi puuttua myös terveydensuojeluviranomainen uhkasakon avulla. Tällöin tarkastajan olisi itse nähtävä tupakointi pelkkä tupakanhaju ei riitä.

Antti Rinkinen

 

« Palaa takaisin

Näytä