Julkiset tiedotteet (internet)

Miten yhtiökokous toimii?

Kirjoitettu 06.02.2019 kello 13:39 (muokattu 06.02.2019 kello 13:39)

Jos kokemusta yhtiökokouksesta ei ole tai sitä on vähän, kannattaa kokouksen kulkuun perehtyä etukäteen. Näin tietää, mitä asioita käsitellään, miten niihin voi vaikutta ja miten asiat päätetään. Ja sekin on hyvä tietää, mistä asioita kokous ei päätä. Ylipäätään: hyvään kokoukseen kuuluu se, että osallistujat ovat perehtyneet asioihin etukäteen ja kokouksessa käsitellään vain siihen kuuluvat asiat. Yleisen keskustelun aika on varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen, ei kokouksessa.

Taloyhtiön asioista päättävät osakkaat. Käytännössä päätökset tehdään yhtiökokouksessa. Ja vain siihen osallistumalla voi olla päättämässä yhtiön yhteisistä asioista.

Hallitus pyörittää taloyhtiön normaalia toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä rakennusten hoidon ja muiden asioiden järjestämisestä. Hallitus vastaa myös siitä, että kirjanpito ja varainhoidon valvonta ovat asianmukaisia. Hallituksen valitsee yhtiökokous, ja yhtiökokous myös myöntää hallitukselle vastuuvapauden, siis toteaa hallituksen toimineen asianmukaisesti. Yhtiökokous voi myös olla myöntämättä vastuuvapautta.

Hallituksen tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös isännöintiyrityksen valinta.

Isännöitsijän vastuulla on päivittäisen hallinnon hoitaminen sekä kiinteistön ylläpito. Lisäksi vastuisiin kuuluu kirjanpidon ja varainhoidon asianmukainen hoitaminen. Tehtävät ja vastuut määritellään isännöintisopimuksessa.

Yhtiökokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Kokous valitsee sen jälkeen kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat. Puheenjohtaja kutsuu sihteeriksi isännöitsijän. Puheenjohtajaksi voidaan valita kuka tahansa osakas, asukas tai muu kokoukseen kutsuttu ihminen. Jos ehdokkaita on useampia kuin yksi, valitaan se, joka saa eniten ääniä. Kokous voi myös ennen valintaa päättää, että valintaan vaaditaan yli puolet annetuista äänistä.

Virkailijoiden valinnan jälkeen todetaan kokouksen osanottajat, ja selvitetään läsnäolijoiden äänimäärä äänestyksessä.

Tämän jälkeen todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, lukemalla yhtiöjärjestyksestä tätä koskevat määräykset. Samalla todetaan tapa, jolla kokouskutsu on toimitettu. Yhtiökokous on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään yksi osakas.

Seuraavana on vuorossa esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi. Samalla voidaan esittää käsiteltäväksi asioita, joita ei ole kokouskutsussa mainittu niistä voidaan kuitenkin vain keskustella, ei päättää.

Tämän jälkeen on vuorossa tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittely. Tämän tekee puheenjohtaja tai isännöitsijä. Sen jälkeen vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään voiton käyttämisestä. Ennen kuin kokous myöntää vastuuvapauden isännöitsijälle ja hallitukselle, esitellään vielä kirjallinen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys sekä selvitys tehdyistä huomattavista kunnossapitotöistä. Nämä ovat vain tiedoksi, eikä niistä päätetä.

Vastuuvapauden jälkeen siirrytään kuluvan vuoden talousarvion käsittelyyn. Tässä kohdassa päätetään mm. yhtiövastikkeen ja käyttömaksujen suuruus. Asiaan on syytä perehtyä etukäteen.

Tämän jälkeen vuorossa on enää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden määrääminen, hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilin/toiminnantarkastajien valinta. Hallitukseen voidaan valita myös ihminen, joka ei asu taloyhtiössä eikä omista osakkeita. Ulkopuolisten hallitusten jäsenten määrä on nousussa.

Viimeisenä kohtana puheenjohtaja päättää kokouksen.

Sen jälkeenkään ei ole pakko lähteä vapaa keskustelu on sallittua ja suotavaakin.

Kokouksen sihteeri, siis isännöitsijä, tekee kokouksesta pöytäkirjan. Siihen voi käydä tutustumassa isännöintiyrityksessä viimeistään neljän viikon kuluttua kokouksesta. Usein pöytäkirja toki jaetaan osakkaille muutenkin. Pöytäkirjasta ja sen liitteistä voi saada kohtuullista korvausta vastaan jäljennöksen.

Antti Rinkinen

 

 

« Palaa takaisin

Näytä