Julkiset tiedotteet (internet)

Muovin keräys yleistymässä

Kirjoitettu 03.12.2018 kello 11:13 (muokattu 03.12.2018 kello 11:13)

 

Muovipakkausten keräys on yleistymässä taloyhtiössä. Se on vielä toistaiseksi vapaaehtoista, mutta pääkaupunkiseudulla se saattaa tulla pakolliseksi keväällä.

Nykymääräysten mukaan taloyhtiön on järjestettävä aina kuiva- ja biojätteen keräys. Kartongille on hankittava keräysastia, jos asuinhuoneistoja on vähintään 10. Jos asuntoja on vähintään 20, täytyy pakkauslasin ja pienmetallin keräys järjestää.

Paperin tuottajat ovat järjestäneet maksuttoman paperinkeräyksen taloyhtiöille kunhan talo on muualla kuin pientalo- tai haja-asutusalueella.

Muovipakkausten keräys on vielä vapaaehtoista. Se on mahdollista isoimmissa taajamissa.

Helsingissä harkitaan muovipakkausten keräämisen tekemistä pakolliseksi. Määräys koskisi taloyhtiöitä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Ehdotuksen on tehnyt Helsingin seudun ympäristö. Päätös tehdään joulukuussa. Määräykset tulisivat voimaan maaliskuussa, ja niillä olisi kahden vuoden siirtymäaika.

Helsingissä reilusti yli 3 000 kiinteistöä on tilannut muovin kierrätysastian.

Jyväskylässä aloitettiin loppukesästä muovinkeräyskokeilu, ja vapaaehtoinen keräily on laajenemassa syksyn aikana.

Kaikki Suomessa kerättävä keräyslaatikoihin laitettava muovi viedään Riihimäelle käsittelylaitokseen. Siellä pakkauksista tehdään murusia uusiokäyttöä esimerkiksi puutarhan kukkaruukkuja varten. Osa poltetaan.

Uusi jäteastia tarpeen

Muovin kerääminen edellyttää uutta jäteastiaa. Monessa taloyhtiössä uuden, ison astian sijoittaminen saattaa olla vaikeaa. Markkinoille on tulossa keräysastioita, joissa on useita lokeroita. Vaikkapa lasit ja pienmetallit voisi kerätä yhteen astiaan.

Jäteyhtiöt suosittelevatkin, että lähellä toisiaan sijaitsevat taloyhtiöt voisivat hankkia yhteisiä keräysastioita. Tätä puoltaa sekin, ettei pienissä taloyhtiössä ehkä kerry riittävästi jätettä erilliselle jäteastialle.

Kierrätys ei ole lisääntynyt

Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään puolet vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoite on 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

Suomessa kierrätetään nyt jätteestä yli 40 prosenttia.

Olli Sahimaan syksyllä 2017 Aalto-yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan kierrätysaste ei parantunut lainkaan vuosien 2006 ja 2014 välillä.

Sahimaan mukaan tavoitteiden toteutuminen edellyttää jätteiden erilliskeräysjärjestelmän merkittävää laajentamista ja lajitteluaktiivisuuden lisäystä. Mahdollisuuksia on varsinkin biojätteen ja muovien keräämisessä.

Jätteitä hyödynnetään entistä enemmän energiantuotannossa sekä materiaalina. Suomessa syntyy vuosittain noin 2,7 miljoonaa tonnia jätettä. Siitä 1,1 miljoona tonnia hieman yli 40 prosenttia kierrätettiin materiaaleina. Energiakäyttö on pysytellyt noin 1,3 miljoonassa tonnissa, hieman alle 50 prosentissa.

Kaatopaikalle vain vähän

Kaatopaikalle päätyi vuonna 2016 enää noin kolme prosenttia yhdyskuntajätteestä. Määrä on pudonnut nopeasti: vuonna 2014 kaatopaikoille päätyi 17 prosenttia eli 450 000 tonnia jätettä; ja vuonna 2016 11,5 prosenttia eli 310 000 tonnia.

Asukasta kohti laskettuna yhdyskuntajätteen määrä on vakiintunut noin 500:een kiloon vuodessa.

Muovi on ongelma

Muovien tuotanto on kasvanut maailmassa 20-kertaiseksi vuoden 1960 jälkeen. Seuraavan parin vuosikymmenen aikana tuotannon uskotaan kaksinkertaistuvan. Muovi on ongelma ympäristön kannalta, kun osa siitä päätyy ympäristöön, meriin ja ravintoketjuihin.

Muovista kerätään vain pieni osa. Euroopassa koko muovin kysynnästä vain kuusi prosenttia koskee kierrätettyjä muoveja. EU:ssa muovijätteestä kerätään alle kolmasosa. Kolmasosa viedään kaatopaikalle ja hieman yli kolmasosa poltetaan.

Suomessa muovin erilliskeräys alkoi vuoden 2016 alusta. Jokaisessa yli 10 000 asukkaan taajamassa on oltava vähintään yksi muovin vastaanottopaikka.

Maailman öljytuotannosta kuusi prosenttia käytetään muovien valmistukseen.

Muovin kierrätys säästää varsinkin fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä ja ilmastovaikutusta.

Rakentamiseen ja pakkauksiin

Suomessa muovin kulutuksessa neljäsosa kuluu sekä rakentamisessa että pakkauksissa. Autojen ja elektroniikan osuus on hieman yli 10 prosenttia. Tekstiilien osuus on 7, huonekalujen 4, maatalouden 3 ja terveydenhuollon 2 prosenttia. Loppu 10 prosenttia kuluu esimerkiksi urheilu- ja harrastusvälineisiin sekä kotitaloustarvikkeisiin.         

Muovien kierrätystä hankaloittaa muovityyppien suuri määrä sekä kuluttajien tuottaman muovijätteen likaisuus.

Suuri hidaste on myös muovikeräyksen harva verkko ja sitä yritetään nyt parantaa.

Antti Rinkinen

 

« Palaa takaisin

Näytä
Lähennä Loitonna